Rajatila

 

Minulla aika ajoin on vaikeuksia terveyden suhteen. Tämä on tuttua läpi elämän ja liittyy sielun kasvun kannalta merkittävästi elämääni. Kun puhutaan rajatilasta se tarkoittaa paikkaa joka voisi olla symbolisesti kuin eteinen. Sieltä mennään oven toiselle puolelle eli siirtymä henkitasolle. Olen työroolissa meediona ollut vastaavanlaisessa paikassa ennemminkin mutta sain kokemuksen taannoin joka oli henkilökohtainen ja erilainen. Minulle kuolema Plutonisena ihmisenä on tuttua. Kuolema fyysisesti on myös asia jota olen joutunut (tai saanut) miettiä useita kertoja elämässä. Olen katsonut kuolemaa ihan silmästä silmään ja tehnyt tuttavuutta sen kanssa.

Mutta se asia mistä tässä haluan kertoa on viimeisin kokemus kuolemaan liittyvässä asiassa. Ison terveys huolen vuoksi jouduin miettiä onko nyt aika siirtymään. Kävin hyvin isoissa syvissä mietteissä ja mielessäni pyöri kaksi lausetta ”Elämä on juhla” sekä ”Järkyttävä henkinen tappio.” En halua avata näitä sen enempää toistaiseksi mutta haluan tuoda ne ilmi siitä syystä että nämä kaksi voimakasta ajatusta oli hyvin ristiriitaisia keskenään. Tämän kuoleman miettimisen myötä ja oletuksena siitä että lähtö voi olla lähellä, minut vietiin paikkaan josta kerron nyt seuraavaksi. Paikka oli kuin iso halli. Todella suuri kuin jokin areena. Kaikki seinät ja katto oli valkoisia, myös lattia. Ja ne hohti valkoista valoa kuin usvaa. Halli oli täynnä tuoleja (sinisellä istuimella) ja edessä oli lava jossa oli valkokangas. Minut saattoi tänne halliin ”henkilö” joka oli vieressäni kokoaja. Hänellä oli mustat vaatteet päällä. Minulle ei näytetty kuka hän on mutta vaatteiden värin näin ja tunsin hänen olemassaolon voimakkaasti läsnä. Hän tiesi paikan ja oli minulle siellä kuin opas. Kävelin hänen vierellään halliin, siellä oli muutamia ihmisiä. Tuoleja oli satoja ja ihmisiä oli muutama kymmenen. Äärimmäisen pieni ripaus ihmisiä tuoleihin nähden joita oli paljon. Jotkut istui tuoleissa mutta valtaosa vaelteli ja katseli paikkaa minne istua tai mitä tehdä. Olivat hieman kuin hukassa ja jopa ahdistuneena. Pieni osa kuitenkin heistä istui jo. Saattajani saattoi minut hyvin sivummalle siitä ihmisjoukosta ja vei minut miehen luo jolla oli musta puku päällä. Pukumies istui hallin perällä etuosaan nähden missä ihmisiä oli. Emme puhuneet mitään mutta ymmärsin että mies oli jonkinlainen tilaisuuden vastuuhenkilö siellä paikassa. Lähdimme miehen luota hallin oikealle seinälle jossa oli jokunen penkkirivi toisinpäin kuten muutoin koko hallissa. Istuimme siihen odottamaan ja minulle tuli vaivaantunut olo että miltäköhän minä näytän kun olen keskellä yötä täällä yövaatteissa ja vasta heränneenä. Minut siis noudettiin sinne keskellä yötä unesta. Pian näin pukumiehen lavalla ja hän alkoi pitää jotakin esitelmää. Aloin miettiä mitähän täällä teen että eihän tämä koske minua, en ymmärtänyt mistä on kyse kunnes hän laittoi valkokankaalle kuvan ihmisestä joka oli piirretty vain ääriviivoineen. Tajusin sitten että aihe koskettaa minua jollain tavalla ja on mielenkiintoinen. Sen jälkeen ihmisen kuvan ympärille tuli kahdeksan eri aihetta ja se mistä luento alkoi oli numero kahdeksan ”PARANNUS.” Tämän jälkeen tietous paikasta katosi. 

Olin siis välitilassa missä ihmisiä oli siirtymävaiheessa. Minulle haluttiin näyttää tämä paikka ja samalla sain kokea jonkinlaisen parannuksen sillä pääsin vielä takaisin toistaiseksi. Siinä penkkirivillä missä olin hallin oikealla laidalla joka oli sivuttain muihin tuoleihin nähden, ei ollut muita. Muut ihmiset olivat siellä hallin keski osassa lähellä lavaa. Itse olin saattajani kanssa kaukana sivussa. On syy miksi minulle tämä kokemus annettiin, on syy miksi olen vielä täällä ja on syy miksi ei vielä ole aikani. Kiitos henkitaso kun veitte minut tänne paikkaan ja toitte takaisin. Turvallisin mielin luotin saattajaani joka oli koko ajan vierelläni. Turvallisin mielin luotan elämääni niin kauan kun se täällä jatkuu. Tämä kokemus ei ollut hieno ja miellyttävä vaan ennemminkin omituinen ja ahdistava. Näitä asioita ei silti tarvitse pelätä koska pienenä nöyränä ihmisenä olemme korkeampien voimien käsissä kuoleman kohdatessa. Kun aika on.